Luonto on minun maadoittajani. Siellä saan villinä laukkaavat ajatukseni järjestykseen, on se sitten vain lyhyt käväisy tai tuntikausien samoilu. Tykkään tutkia maastokarttaa ja suunnitella reittejä ennakkoon, harvoin ne kyllä sellaisenaan toteutuvat, kun matkanteon aikana mieli muuttuu. Olen onnekkaassa asemassa, että laaja lenkkireitistö avautuu suoraan kotioveltani, voin koirieni kanssa valita vaikka viikon jokaiselle päivälle eri reitin.
Tällä kertaa Valton ja Uunon kanssa avasimme vapaapäivän kangasmetsän neulaspoluilla. Puolukkaa vielä runsaasti mättäillä, metsäeläimet pysyivät piilossa. Tuulen humistessa puiden latvoissa, ajatukset selkeytyivät ja kroppa heräsi päivän tuleviin askareisiin.
Lenkkivyölaukku on tuonut ison helpotuksen koirien kanssa ulkoiluun. Koirien ollessa lantiovyössä kiinni, saavat kädet liikkua vapaasti ja kävely on paljon rennompaan. Olen päässyt eroon riesana olleesta tenniskyynärpäästä, joka aiheutui kahden koiran narulenkeistä. Ja mikä parasta, nyt mukana kulkee aina kakkapussit ja koirien namut. Miten edes olen pärjännyt ilman tätä laukkua?
↟ Tiina




